Testissä monialainen opettajuus

Aineenopettajiksi opiskeleville kuuluu useita pedagogisten opintojen opintojaksoja, joista yksi on nimeltään ”Monialainen opettajuus”. Opintojaksolla työskennellään oppiainerajat ylittävissä pienryhmissä. Biologian, maantiedon ja terveystiedon sekä fysiikan ja kemian yhdistetyssä harjoitusryhmässä toteutettiin omavalintaisia ja jokseenkin omaperäisiä opetustempauksia. Tässä blogitekstissä kerrotaan opiskelijoiden ajatuksia opintojaksosta ja heidän toteuttamistaan opetusideoista.

Kuva 1. Opiskelijat kokoamassa post it -lapuilla arviointia opetuksesta

Luonnontieteiden harjoitusryhmässä opettajaopiskelijat pääsivät toteuttamaan projektia yhdessä eri pääaineopiskelijoiden kanssa. Projektin tavoitteena oli luoda tieto- ja viestintäteknologiaa (TVT) hyödyntävä ja oppiainerajoja ylittävä kokonaisuus – luonnollisesti yhteisopettajuuden hengessä.

Osa pienryhmistä toteutti projektinsa yläkoulussa, ja he olivat valmistelleet oppitunneille kokonaisuuden tietystä teemasta. Teemoina olivat esimerkiksi energia, hermosto ja hormonit sekä suomen kalalajit. Eri tunneilla hyödynnettiin esimerkiksi VR-laseja, Nanome- ja Adobe Sparks -ohjelmistoa sekä oppilaiden tablet-tietokoneita. Tableteilla etsittiin tietoa, ratkottiin tehtäviä, luotiin videoita ja tehtiin muistiinpanoja. TVT:tä pyrittiin hyödyntämään monipuolisesti oppimista tukevilla tavoilla.

VR-lasien ja niiden hyödyntävien ohjelmien käytöstä opiskelijoille jäi pääosin positiivisia kokemuksia. Toteutusten perusteella he oppivat paljon uutta VR-teknologian hyödyntämisestä ja sen mahdollisuuksista oppitunneilla. Uusia mahdollisuuksia nähtiin muun muassa oppiaineiden yhdistämisessä, oppilaiden motivoimisessa sekä vaikeasti hahmotettavien asioiden käsittelyssä. Osallistujat kokivatkin VR-lasit ja ohjelmat pääosin innostavina ja kiinnostavina. Esimerkiksi yhdessä toteutuksessa tarkasteltiin virtuaalitodellisuudessa kofeiinin rakennetta ja muodostettiin insuliinimolekyyli sen osasista. Monessa toteutuksessa oli onnistuttu hyödyntämään oppilaiden tabletteja ja muuta tekniikkaa mielekkäästi, ja erään osallistujan palaute kuuluikin:

“Yleensä kun käytetään laitteita oppitunneilla, se ei sulaudu opetukseen vaan on semmosta väkisin laitteiden lisäämistä opetukseen, mutta nyt se toimi.”

Haasteiltakaan ei kuitenkaan vältytty. Tekniset ongelmat ja ohjelmien käytön opettelu veivät aikaa, ja välillä jouduttiin muuttamaan suunnitelmia lennosta. Vaikutti kuitenkin siltä, että vaivannäkö kannatti.

Kaksi ryhmää taas järjesti pop up -tapahtumat, joista toisessa mm. kyseltiin, millaisia kokemuksia osallistujilla oli TVT:n käytöstä ja toisessa oli mahdollisuus kokeilla VR- ja AR-laseja. Erilaisten ihmisten kohtaaminen jäi positiivisesti mieleen, vaikka välillä heitä sai houkutella kojuun. Monet osallistujista olivat kiinnostuneita käytettävästä tekniikasta ja toivoivat, että niitä hyödynnettäisiin enemmän opetuksessa.

Kuva 2. Rantakylän maantiedon ja biologian lehtori Mari Hakanen testaamassa VR-laseja yhdessä oppilaiden kanssa.

Kaikille ryhmille oli yhteistä se, että yhteisopettajuudesta saatiin positiivisia kokemuksia. Opiskelijat näkivät sen mahdollisuudet sekä työelämän helpottamisessa että eheyttävien kokonaisuuksien toteuttamisessa. Haasteina nähtiin aikataulujen sovittaminen ja resurssien organisointi. Opiskelijat kokivat saaneensa opintojaksolta lisää eväitä työelämään ja intoa tarttua tekniikan ja yhteisopettajuuden uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

 

Kirjoittajat:
Petteri Mali, opintojaksolla mukana ollut aineenopettajaopiskelija
Ville Tahvanainen, yliopisto-opettaja, luonnontieteiden pedagogiikka
Kari Sormunen, vanhempi yliopistonlehtori, luonnontieteiden pedagogiikka

kuvat: Ville Tahvanainen

Miten olisi hakeminen opettajankoulutukseen?

Kotitalousopettajaksi? Varhaiskasvatuksen opettajaksi? Käsityönopettajaksi? Luokanopettajaksi? Näihin kaikkiin voit hakea yhteishaussa Itä-Suomen yliopistoon Joensuun kampukselle. Tässä muutama näkökulma, miksi voisit harkita hakemista Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutukseen:

Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksissa on paljon ohjattua opetusharjoittelua, opiskelu on käytännönläheistä ja kontaktiopetusta on runsaasti.

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksesta valmistut vaikuttavaan, palkitsevaan ja ratkaisevan tärkeään ammattiin. Ja työtilanne on todella hyvä!

Käsityönopettajakoulutuksen tutkinnossa yhdistyvät sekä kovat että pehmeät materiaalit (aiemmin oli tekninen ja tekstiilikäsityö erikseen).

OpeArt-suuntautuminen, jolla voit rakentaa itsellesi taito- ja taidepainotteisen luokanopettajakoulutuksen. Tai sivuaineopinnoilla painotus alkukasvatukseen, jolloin saat luokanopettajana erityisosaamista alkuopetukseen.

Kestävän kehityksen näkökulma painottuu kotitalousopettajakoulutuksen opinnoissa. Valmistuneena on mahdollisuus sijoittua työmarkkinoilla myös tutkimus-, hallinto-, neuvonta- ja asiantuntijatehtäviin.

 

Miten haetaan?

Opintopolusta olet varmasti jo lukenut, milloin hakuaika on ja miten haetaan. Tiivistetysti: Yliopistojen suomenkielisten koulutusten yhteishaun hakuaika on 18.3.−1.4.2020. Täytä Opintopolussa yksi hakulomake, jolla haet korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Tässä yhteishaussa sinun tulee asettaa koulutukset mieluisuusjärjestykseen hakulomakkeelle siten, että valitset ensimmäiseksi hakutoiveeksi sen koulutuksen, mihin haluat päästä mieluiten. Harkitse järjestys siis huolellisesti.

Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutusten valintamenettely on kaksivaiheinen. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisessä vaiheessa on joko todistusvalinta tai VAKAVA-koe ja toisessa vaiheessa soveltuvuuskoe. Toiseen vaiheeseen hakijat kutsutaan ensimmäisen vaiheen perusteella. Lopullinen valinta tapahtuu vain soveltuvuuskokeesta saatavien pisteiden perusteella. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa valinnan ensimmäinen vaihe voi olla aikaisemmat yliopisto-opinnot, ja käsityönopettajakoulutuksessa valintaan vaikuttaa myös ennakkotehtävä.

Todistusvalinta vai VAKAVA-koe vai molemmat?

Todistusvalinta tarkoittaa Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksissa, että 60 % soveltuvuuskokeeseen kutsuttavista kutsutaan soveltuvuuskokeeseen ylioppilastutkinnosta tai siihen rinnastettavista tutkinnoista (IB, EB, RP/DIA) saatavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tämän jälkeen 40 % soveltuvuuskokeeseen kutsuttavista kutsutaan soveltuvuuskokeeseen VAKAVA-kokeesta saatavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Todistusvalinta on opettajankoulutuksissa tänä keväänä ensimmäistä kertaa, joten etukäteen ei ole mahdollista arvioida, millaisilla ylioppilastutkinnon arvosanoilla pääsee soveltuvuuskokeeseen. Mikäli tiedossa on, että ylioppilaskirjoitukset ovat menneet erinomaisesti, silloin todennäköisesti pääsee toiseen vaiheeseen todistusvalinnan kautta, mutta muussa tapauksessa kannattaa ehdottomasti osallistua VAKAVA-kokeeseen. Kevään ylioppilaskokeiden tuloksethan eivät ehdi tulla ennen VAKAVA-koetta.

Millainen on VAKAVA-koe?

Tälle keväälle myös VAKAVA-koe on uudistunut. VAKAVA-kokeeseen ei ole enää ennakkoon luettavaa materiaalia, vaan VAKAVA-koe perustuu koetilanteessa jaettavaan aineistoon. Kokeessa arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Tämän lisäksi etukäteen on tiedossa, että VAKAVA-kokeen tehtävät ovat tyypiltään monivalintatehtäviä. Vastaukset merkitään optisesti luettavalle lomakkeelle.

Mitä opintoja tulee olla suoritettuna “Muut reitit yliopistoon” -hakukohteessa?

Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen hakukohteessa “Varhaiskasvatuksen opettaja, Joensuu, Muut reitit yliopistoon (3 v)” valinnan ensimmäinen vaihe on aiemmat yliopisto-opinnot, joiden perusteella hakijat kutsutaan soveltuvuuskokeeseen. Hakukohteessa valintakelpoisia ovat hakijat, joilla on suoritettuna jokin seuraavista opintokokonaisuuksista:

varhaiskasvatustieteen perusopinnot (25 op) tai
kasvatustieteellisen alan perusopinnot (painotuksena varhaiskasvatus) (25 op) tai
kasvatustieteen perusopinnot (25 op) tai
kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op) tai
kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op) tai
erityispedagogiikan perusopinnot (25 op) tai
psykologian perusopinnot (25 op).

Opintojen tulee olla suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä. Kokonaisuus tulee olla suoritettu hyväksytysti ja vähintään arvosanalla hyvä (3/5) enintään 10 vuotta aiemmin (suorituspäivä 1.4.2010 tai myöhemmin).

Entäpä soveltuvuuskoe?

Soveltuvuuskokeen menetelmänä on haastattelu. Kokeessa arvioidaan hakijan koulutettavuutta ja edellytyksiä omaksua kasvatusalalla tarvittavia tietoja ja taitoja sekä soveltuvuutta kasvatusalan työtehtäviin. Arviointi perustuu moniulotteiseen opettajan osaamisen prosessimalliin (MAP). Lisäksi arvioidaan hakijan sitoutuneisuutta suorittaa tutkinto. Kokeessa on viisi arvioitavaa osa-aluetta.

Kukin hakija osallistuu soveltuvuuskokeeseen yhtenä päivänä (9.-11.6.2020). Koepäivä ilmoitetaan koekutsun yhteydessä. Koepäivää ei voi vaihtaa, joten nuo päivämäärät on hyvä merkitä kalenteriin jo hyvissä ajoin. (HUOM! Korona-tilanteen vaikutuksista kokeisiin informoidaan lähempänä).

Mikäli haet useampaan opettajankoulutukseen valintayhteistyössä mukana oleviin yliopistoihin, sinun tarvitsee käydä soveltuvuuskoe vain yhden kerran! Valtakunnallisessa valintayhteistyössä ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen (Joensuun kampus), Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun (Turun ja Rauman yksiköt) yliopistot. Kokeen pistemäärä otetaan huomioon kaikkien niiden hakukohteiden opiskelijavalinnassa, joihin olet hakenut ja joiden soveltuvuuskokeeseen olet tullut kutsutuksi. Soveltuvuuskokeen suoritat siinä yliopistossa, joka on hakuprioriteeteissasi korkeimmalla ja jonka soveltuvuuskokeeseen olet saanut kutsun.

Jos haet käsityönopettajakoulutukseen (monimateriaalinen käsityö), soveltuvuuskokeeseen liittyy lisäksi ennakkotehtävä. Ennakkotehtävässä arvioidaan käsityöhön liittyvää ajattelua ja osaamista. Ohjeet ennakkotehtävän tekemiseen löytyvät maaliskuun lopussa verkkosivuilta (https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/kasvatusalan-valintayhteistyoverkosto/kasityon-ennakkotehtava), joten muistathan käydä lukemassa ohjeistuksen hyvissä ajoin ennen soveltuvuuskoetta!

Tieto opiskelupaikasta

Yhteishaun valintojen osalta tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 8.7.2020. Kun kaikki valinnan tulokset on julkaistu valtakunnallisesti, saat sähköpostiisi viestin, josta pääset tuloskirjeeseen. Kirjeessä kerrotaan sen hetkinen valintamenestyksesi kaikkien hakukohteidesi osalta ja mahdollinen varasijatilanteesi eri koulutuksissa. Jos tulet hyväksytyksi, sinun tulee ehdottomasti muistaa ottaa tarjottu opiskelupaikka vastaan aloittaaksesi opintosi!

Mikäli saat opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistoon johonkin opettajankoulutukseen, voit jo kesän aikana olla yhteydessä vertaistuutoreihin, joiden yhteystiedot löydät heinäkuun alussa oman koulutuksesi SmartStart-oppaasta. Vertaistuutorit, jotka ovat saman koulutusalan vanhempia opiskelijoita, auttavat sinua tutustumaan uusiin opiskelukavereihisi, opastavat sinut opintojesi alkuun sekä tutustuttavat yliopistoon ja Joensuuhun. Yliopisto-opiskeluun orientoitumisessa sinua auttaa myös uuden opiskelijan materiaali, joka julkaistaan kesällä Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla. Lisäksi me yliopistossa työskentelevät amanuenssit olemme täällä opiskelijoita varten ja ohjaamme opintojen alkuun.

Tervetuloa hakemaan Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksiin!

kirjoittajat: amanuenssit Anne Pitkänen, Anne Loikkanen ja Marjo Poikela

Lisätietoja:

https://haeyliopistoon.fi/

https://opintopolku.fi/

https://blogs.uef.fi/ueflahettilaat/